Toimiva läheteprosessi lisää ekologisuutta
Monelle on tuttu tilanne, kun potilaan kuvantamista ei voida toteuttaa kontraindikaatioiden vuoksi, tai kuvantaminen ei johda tavoiteltuun lopputulokseen – hukkaa syntyy niin röntgenhoitajan työajassa kuin energiankulutuksessa. Esimerkiksi kuvantamislähetteiden teko- ja ohjeistusprosessin analysoinnilla ja kehittämisellä on merkittävä vaikutus myös ekologisuuteen.
”Lähetteestä on löydyttävä kuvausindikaatio ja kaikki tarvittava tieto potilaasta. Hyvillä etukäteisohjeilla ja toimivalla valmistelulla saadaan laitteen kuvausaika hyödynnettyä optimaalisimmin”, Peuralahti kommentoi.
Lassila jatkaa: ”Toimintaprosessi lähetteestä kuvausohjeiden antamiseen ja potilaan saapumiseen tulee toteutua siten, että kuvantaminen on vaikuttavaa ja sille asetetut tavoitteet potilaan hoitoketjussa toteutuvat, eikä ns. turhia tutkimustoistoja tarvitsisi tehdä. Tällöin laitteen kuluttama energia kohdistuu oikeisiin asioihin”.
Työvaiheiden analysointi mahdollistaa laitekannan potentiaalin valjastamisen
Kun tavoite on hyödyntää laitekantaa tehokkaasti ja vähentää energiankulutusta, on myös toiminnalla ennen ja jälkeen kuvantamisen vaikutusta: miten ajanvaraukset on suunniteltu ja toteutettu tai miten sujuvasti potilaiden vaihto tapahtuu.
”Eri työvaiheiden ajankäyttöä voi tarkastella tietojärjestelmistä, ja data-analyysin sekä eri työvaiheiden tarkastelun avulla toimintaa voidaan kehittää”, Lassila kertoo. Esimerkiksi eräässä projektissa kolmen MR-laitteen toimintaa kehitettiin järjestelemällä uudelleen henkilöstön työtehtäviä sekä rooleja. Tämän johdosta kuvattavien potilaiden määrää päivässä voitaisiin nostaa 40 % ilman henkilöstön työtehtävien lisääntymistä, jolloin myös laitteen käyttöajan energiankulutus potilasta kohden merkittävästi vähenee”.3,4
”Yhden laitteen käyttöasteella on suuri merkitys koko laitetarpeeseen: mitä suuremmat käyttöasteet, sitä vähemmän laitteita tarvitaan ja neliöitä säästyy”, valaisee Peuralahti.
Kuvantamistutkimusten energiankulutukseen pystyy vaikuttamaan monin tavoin
Kestävän kehityksen vaatimuksia on huomioitu jo teknologiakehityksessä. Esimerkiksi laittamalla MR-laite Eco Power Modeen, kun laitetta ei käytetä, energiaa säästyy n. 30 % vastaten kahden sähkölämmitteisen 4-henkisen kotitalouden energiankulutusta vuodessa.
Myös kuvantamistutkimuksen energiankulutukseen voidaan vaikuttaa eri tavoin. Optimoidut sekvenssit sekä niiden hyödyntäminen oikein lisäävät kuvanlaatua sekä vähentävät tarvetta toistotutkimuksiin. Sekvenssien lyhentäminen ajallisesti myös tukee laitteen tehokasta käyttöä. Esimerkiksi tekoälyä hyödyntämällä laitteen kuvausaikoja voidaan saada vähennettyä tietyissä tapauksissa jopa 60 %.5
”Röntgenhoitaja voi myös vaikuttaa energiankulutukseen esimerkiksi kuvauspöytien käytössä: kun pöytä vedetään tutkimuksen jälkeen ulos, laitteen gradienttivahvistimet menevät energiansäästötilaan”, Peuralahti neuvoo.
Etämahdollisuudet säästävät aikaa, resursseja ja luontoa
Ekologisuuden näkökulmasta on myös merkittävää, missä laitteet, ammattihenkilöt sekä potilaat sijaitsevat. ”Etäskannausteknologian6 avulla röntgenhoitaja voi etäyhteydellä kuvata esimerkiksi sellaisia MR-tutkimuksia, joihin vaadittavaa osaamista toisesta sairaalasta ei löydy. Samalla kollegoilla on mahdollisuus oppia harvinaisemman tutkimuksen suorittamista”, Peuralahti kertoo.
Lassila lisää: ”Etäskannausteknologia mahdollistaa resurssien ekologisen käytön: tutkimus pystytään toteuttamaan etänä, ja samanaikaisesti säästetään ympäristöä ja varmistetaan tutkimuksen vaikuttavuus.”
Myös laitteiden huollossa voidaan hyödyntää etäteknologioita. ”Etäyhteyden avulla huoltohenkilö näkee esim. laitteen statuksen, voi määrittää vian tai tehdä päivityksiä ja kalibrointeja. Jos hänen tarvitsee matkustaa paikan päälle, hän osaa varautua etäyhteyden ansiosta siten, että laite saadaan nopeammin ja pienemmillä matkustuspäästöillä taas kuntoon”, toteaa Peuralahti.
Kestävän kehityksen näkökulma mukaan tulevaisuuden suunnitteluun
Ekologisuus on tärkeää ottaa huomioon uutta suunniteltaessa: mitkä ovat tulevaan laitteeseen kohdistuvat tarpeet nyt ja tulevaisuudessa? ”Laitteen elinkaari koostuu valmistuksesta, kuljetuksesta, asennuksesta, käytöstä, laitteen erilaisista koulutus-, huolto- ja käyttötavoista, päivitettävyydestä sekä laitteen kierrätyksestä. Yleisesti ottaen: mitä pidempi elinkaari, sen ekologisempaa – erityisesti laitteen päivitettävyydellä voidaan osoittaa olevan merkittävä vaikutus ekologisuuteen”, toteaa Lassila.
Peuralahti jatkaa: ”Myös yhteistyökumppanin valinnalla on väliä. Valmistajilta onkin hyvä kysyä, miten heidän toiminnassaan näkyy sitoutuminen kestävään toimintaan. Esimerkiksi, millainen kestävän kehityksen organisaatio valmistajalla on, mihin valmistaja on sitoutunut tai löytyykö tarjonnasta kiertotalouden mukaista laitetarjontaa? Yhdessä voimme vaikuttaa aina enemmän.”
Julkaistu Radiografia-lehdessä 4/2023
Helena Peuralahti, röntgenhoitaja ja koulutuspalveluiden asiantuntija
Katariina Lassila, lääkäri ja toiminnan kehittämisen asiantuntija