"Toki kaikki uusi aiheuttaa myös kysymyksiä, sillä on melko selvää, että digitaaliset työkalut tulevat olennaisesti muuttamaan polikliinisen työn työnkulkua. Alkuun palvelun kehittämiseen joudutaan tietenkin panostamaan ja resursoimaan työaikaa, mutta pitkällä tähtäimellä tavoite on, että järjestelmästä saatavat hyödyt vähentävät poliklinikan kuormitusta."
Oirekyselyillä ja mittauksilla parempi näkyvyys potilaan hoidon vaikuttavuuteen
OpenTeleHealthin pohjoismaisten kokemusten perusteella yksi sairaanhoitaja voi käsitellä keskimäärin 50 potilasta tunnissa. Sydänsairaalassa järjestelmän toivotaan helpottavan yhteydenpitoa potilaisiin ja tuovan parempaa näkyvyyttä potilaan oireiden kehittymiseen ja hoidon tarpeeseen.
- Me seuraamme potilaita pääsääntöisesti erilaisin oirekyselyin ja mittauksin. Alkuvaiheessa mitattavista parametreista tärkein on paino. Järjestelmään on mahdollista liittää kymmenittäin erilaisia mittalaitteita. Luonnollisestikin Sydänsairaalassa kiinnostavat erityisesti, mm. verenpaineen, pulssin, veren happisaturaation, sykkeen ja EKG-signaalin mittaukset.
Kotiseurantatiedot tuovat myös konkreettisia lukuja valitun hoitolinjan vaikuttavuudesta ja mahdollistavat tarkemman tietoon pohjautuvan hoidonohjauksen. Näiden asioiden ja järjestelmän viestintävälineiden odotetaan helpottavan vuorovaikutusta potilaan kanssa.
- Täysin uutena toiminnallisuutena järjestelmässä on myös videopuhelumahdollisuus, kertoo Hulkkonen. Tällä on suuri merkitys, sillä perinteinen ”nenänpäänäkymä” kertoo edelleen potilaan voinnista usein enemmän kuin mikään yksittäinen mitattu biologinen parametri.
Palvelu tehty potilaalle mahdollisimman helpoksi
Mitattavien parametrien osalta Sydänsairaala on lähdössä liikkeelle varovaisesti. Ensimmäiseen kokeiluun on valittu mittalaitteeksi vaaka, joka on kaikille palvelua käyttäville henkilöille entuudestaan tuttu laite. Moni palvelun kehittämishankkeeseen osallistuvista potilaista mittaa painonsa päivittäin jo tällä hetkellä, joten niiltä osin Sydänsairaalassa ei odoteta kovin suuria haasteita.
Palvelun piiriin kuuluva potilas saa salkun, jossa on vaa’an lisäksi tablettitietokone ja puhelinliittymä sekä ohjeet. Potilas vastaa sovelluksessa sovitun rytmin mukaisesti kyselylomakkeeseen, joka simuloi lääkärin ja potilaan välistä konsultaatiota. Potilaalta kysytään kysymyksiä hänen terveydentilastaan ja oireista, ja potilas tekee mittaukset. Lääketieteelliset mittauslaitteet on kytketty tablettiin Bluetoothin, USB: n tai Internetin kautta. Jokaiselle potilaalle pidetään aluksi tunnin koulutuksen poliklinikalla, jonka lisäksi on tukipuhelin kysymyksille.
- On aivan selvää, että digitaidot saattavat osin aiheuttaa alussa haasteita, mutta olemme luottavaisia, että niistä päästään yli. Siksi olemme asettaneet myös käytettävyydelle erittäin korkeat vaatimukset. OpenTeleHealth-järjestelmä on pitkälti mietitty potilaskäyttöön ja sovellus on helppokäyttöinen. Käyttöliittymä on pyritty pitämään selkeänä ja yksinkertaisena, ja tässä on mielestäni onnistuttu hyvin, toteaa Hulkkonen.
Palvelu skaalautuu tarpeen mukaan
Palveluun on mahdollista liittää myöhemmin lisää laitteita, kaikkiaan 40 erilaista. Hulkkosen mukaan potilaiden valmennuksesta ja ohjeistuksista täytyy pitää hyvää huolta, jos mittalaitteiden määrää lisätään. Tavoite on alussa pitää palvelu yksinkertaisena, jottei potilas rasitu.
- Me Sydänsairaalassa olemme pyrkineet keskittymään potilaan hoitoon ja sen kannalta keskeisiin mittalaitteisiin ja välttämään liiallista laitekeskeisyyttä. Myös Open TeleHealthin palvelussa tämä painopiste on onnistuttu hyvin toteuttamaan. Open TeleHealth on onnistunut välttämään insinööriteknisissä tuotteissa usein tavatun liiallisen kompleksisuuden.
Hyvä saavutettavuus lisää turvallisuuden tunnetta
Yli 400 OpenTeleHealth-potilaan käyttäjätutkimus paljastaa sovelluksen käytön lisäävän useimmilla kontrollin sekä turvallisuuden tunnetta. Myös Hulkkonen olettaa tietoisuuden seurannasta sekä monipuolisten kommunikointikanavien hoitavan yksikön ja potilaan välillä tuovan myös hoidollista turvaa.
- Sydänsairaalan tavoitteena on, että potilaiden itsehoitoa voidaan uuden digitaalisen palvelun avulla systemaattisemmin ohjata, hoitoa ja toimintakykyä kohentaa ja tätä kautta parantaa elämänlaatua. Samalla järjestelmä mahdollistaa oikean ja vaikuttavan hoitoinformaation jakamisen kohdennetusti potilaalle ja vähentää sitä kautta myös sairauteen liittyvää ahdistusta ja epävarmuutta.
Selkeintä välitöntä hyötyä odotetaan monipuolistuvien viestintäkanavien kautta. Hulkkonen vertaa tilannetta kaupungin keskustan saavutettavuuteen – paikalle pitää päästä sujuvasti useaa eri reittiä haluamallaan kulkuvälineellä.
- Viestintäkanavien laajentaminen on osa palveluiden parantuvaa saavutettavuutta. Open TeleHealthin toteuttamat chat-toiminnallisuudet ja videopuhelut mahdollistavat uuden tavan kommunikoida, mutta tämä tietenkin vaatii alkuun sekä potilaalta että häntä hoitavilta henkilöiltä niiden käyttöön totuttelua ja käyttötapojen optimointia. Siksi on hyvä, että käytössä ovat myös perinteiset yhteydenpitokanavat kuten puhelin ja kirjeposti.
Digitaaliset palvelumallit tulevat mullistamaan poliklinikkatoiminnan
Polikliiniset toimintamallit ovat vuosikymmeniä olleet melko perinteisiä ja digitaaliset työkalut harvinaisia. Siksi odotukset uusien työkalujen suhteen ovat varovaisen innostuneita.
- Uudet työkalut tuovat myös muutoksia toimintamalleihin ja hyötyjä päästään tarkasti mittaamaan vasta ensimmäisien kokemuskuukausien jälkeen. Tulevaisuudessa tämän kaltainen malli saattaa mullistaa poliklinikkatoiminnan, Hulkkonen visioi. Odotusarvo tulee muuttumaan, kun nykyajan diginatiivit nuoret ovat tulevaisuudessa palveluiden käyttäjiä.
Entä miten Hulkkonen näkee tulevaisuuden etäseurannan osalta?
On aivan selvää, että etäseurantajärjestelmiin perustuvat polikliiniset palvelumallit tulevat laajentumaan. Potilaiden odotusarvot kaikille palveluille ovat muuttumassa niin terveydenhuollossa kuin muillakin informaatiokeskeisillä palvelualoilla. Fyysisestä asioinnista ja siihen liittyvästä matkustelusta sekä erilaisista odotusajoista halutaan pääsääntöisesti eroon. Tämä pätee yhtä lailla pankin asiakkaaseen kuin sairaanhoidossa asioivaan potilaaseenkin.
"On aivan selvää, että etäseurantajärjestelmiin perustuvat polikliiniset palvelumallit tulevat laajentumaan. Potilaiden odotusarvot kaikille palveluille ovat muuttumassa niin terveydenhuollossa kuin muillakin informaatiokeskeisillä palvelualoilla. Fyysisestä asioinnista ja siihen liittyvästä matkustelusta sekä erilaisista odotusajoista halutaan pääsääntöisesti eroon. Tämä pätee yhtä lailla pankin asiakkaaseen kuin sairaanhoidossa asioivaan potilaaseenkin."