Artikkelin kirjoittaja Ossi Koskinen toimii Siemens Healthineersillä keuhkosyövän yhteistyöhankkeiden asiantuntijana Pohjoismaissa ja Baltiassa.
Uusilla keuhkosyövän hoitomuodoilla olemme Suomessakin saavuttaneet viimeisen 15 vuoden aikana merkittäviä edistysaskelia, joka näkyy keuhkosyöpään sairastuneiden elossaololuvuissa sekä parantuneiden potilaiden määrissä. Uusien lääkehoitojen rinnalla myös käytössä oleva teknologia on kehittynyt tuoden diagnostiikkaan tarkkuutta ja tekoälyn myötä myös tehokkuutta kokonaisprosessiin esimerkiksi seulonnan osalta.
Digitaaliset ratkaisut tukemassa seulontaprosessin onnistumista
Uusi teknologia ei kuitenkaan ratkaise kokonaisuudessaan seulonnan haasteita, mutta hyvin rakennettuna osana prosessia se voi toimia erinomaisena tukena. Ennen kaikkea toimivan keuhkosyövän kansallisen tai alueellisen seulontaohjelman toteuttaminen edellyttää terveydenhuollon toimijoilta kykyä koordinoida ja ymmärtää koko keuhkosyövän hoitopolku sekä tekoälyn ja digitaalisten ratkaisuiden potentiaali osana hoitoketjua. Esimerkkinä nostettakoon esimerkiksi mm. suomalaisessa työterveydessä käytössä olevat digitaaliset ratkaisut, joiden alustaratkaisut voisivat olla toimiva osa seulontojen kutsu- ja seurantaprosessia sekä seulontaan osallistuvien ja seulontaa toteuttavien yksiköiden kommunikaatiokanavana.
Kokemusten perusteella keuhkosyövän seulonnan toteuttaminen vaatii toki rajallisten resurssien optimoinnin suunnittelua, jotta vältetään pullonkaulat sekä diagnoosien ja hoidon viivästyminen. Nyt käynnissä olevista seulontaohjelmista saamme arvokasta tietoa, kuinka seulontaa voidaan optimoida varmistaen, että se on sisällöltään relevantti ja räätälöity kunkin maan erityisiin väestö- ja terveydenhuoltotarpeisiin.
Terveysteknologia avuksi resurssihaasteisiin
Keuhkosyövän seulontaan liittyvien ammattiryhmien resurssihaasteet ovat globaaleja, keuhkolääkäreistä ja radiologeista on pulaa ympäri maailman. Näiden rinnalla seulontaa pitää pystyä arvioimaan niin nykyisen ja tulevan henkilöresurssin näkökulmasta kuin avustavan teknologian tuoman tehokkuuden ja laadun vinkkelistä. Nykyisten resurssihaasteiden johdosta voitaneen jopa sanoa, että keuhkosyövän kansallinen seulontaohjelma toteutetaan resursseja säästävän terveysteknologian avulla - tai sitä ei järjestetä laisinkaan.
Uuden teknologian käyttöönottoa varten tulee pystyä tarkastelemaan kustannustehokkuutta. Tämän lisäksi uudenlaisen teknologian ollessa käytössä ja koko hoitoketju potilasvalinnasta löydösten jatkotutkimuksiin ja itsehoitoon pystytty kuvaamaan moniammatillisten asiantuntijaryhmien johdolla.
Pitää myös kriittisesti tarkastella kokonaiskustannuksia ja nostaa keskusteluun seulonnan mahdollisuudet:
- Lähes 11% Euroopan uusista syöpätapauksista on keuhkosyöpää, ja syöpäkuolemista n. 20 % keuhkosyövän aiheuttamia ((GLOBOCAN, 2020). Seulonnan avulla keuhkosyöpä voidaan löytää aikaisemmin (stage I ja II) kuin ilman seulontaa (late-stage III ja IV), koska varhaisvaiheen syöpä ei välttämättä aiheuta sellaisia oireita, että sairastunut itse osaisi hakeutua hoitoon.
- Jos vertaa muihin käytössä oleviin seulontaohjelmiin, keuhkosyöpäseulonnan vaikuttavuudesta on tutkimusten perusteella olemassa parhaat lääketieteelliset näytöt. Kohdennettu keuhkosyövän seulonta pieniannoksisella tietokonetomografialla (LDCT) voi siirtää keuhkosyövän havaitsemisen aikaisempaan vaiheeseen, jolloin ennuste on huomattavasti parempi. Tämän seurauksena kohdennettu seulonta tarjoaa mahdollisuuden parantaa merkittävästi keuhkosyöpädiagnoosin saaneiden ihmisten eloonjäämisastetta ja elämänlaatua. Lisäksi keuhkosyövän havaitseminen aikaisemmassa vaiheessa voisi myös vähentää merkittävästi sen taloudellista- ja kansanterveystaakkaa.
AI-Rad Companion Chest CT visualisoi automaattisesti keuhkokuvat ja auttaa tulkitsemisessa ja raportoinnissa.
Tekoäly osana keuhkosyövän seulontaa
Täysimittaisella keuhkosyövän seulontaohjelmalla on useita vaikutuksia radiologiaan, joista ilmeisin on ehkä se, mistä löytää osaamista ja resursseja kaikkien tutkimusten lukemiseen. Seulonnan osalta tekoälyyn ladataan odotuksia, koska laajan kuvantamismateriaalin läpikäynnissä korostuu tekoälyn parhaat ominaisuudet eli kyvykkyys löytää, lajitella ja luokitella. Kuinka keuhkosyövän seulonta voitaisiin toteuttaa tekoälyä hyödyntämällä? Entä kuinka sen avulla voidaan optimoida myös ei-vaarallisten sattumalöydösten lisätutkimukset?
Tällaisia tekoälyjärjestelmiä on jo saatavilla kliiniseen käyttöön hyväksyttyinä kaupallisina tuotteina. Ne voivat tukea keuhkosyövän seulontaa sekä nopeuttaa kuvausprosessia esimerkiksi avustamalla potilaan asemoinnissa ja oikeiden kuvausparametrien valitsemisessa. Vieläkin enemmän tehokkuushyötyä on saavutettavissa radiologisten kuvien tekoälypohjaisesta analysoinnista sisältäen esimerkiksi keuhkoleesioiden etsimisen ja seurannan.
Tekoäly voi etsiä kuvista myös sivulöydöksiä, sillä säteilytyksen käyttö edellyttää, että kuvien koko informaatio hyödynnetään tehokkaasti.
Yhtäläinen mahdollisuus kaikille
European Respiratory Society, ERS 2020 suositus painotti potilaiden mahdollisuutta parempaan jatasa-arvoiseen sekä strukturoituun keuhkosyövän hoitopolkuun Euroopassa. Useita pilotteja onkin käynnissä Euroopassa ja muutamia mielenkiintoisia myös Pohjoismaissa.
Ruotsissa, Karolinskassa, käynnistyy tutkimus, jossa noin tuhannelle 55–74-vuotiaalle naiselle luodaan kysely liittyen heidän tupakointiinsa sekä kiinnostukseensa saada tukea tupakoinnin lopettamiseen. Tupakointihistorian perusteella valittavat osallistujat kutsutaan LDCT-seulontaan.Tutkimuksessa hyödynnetään tekoälyä kuvadatan analysoimiseen ja pyritään näin optimoimaan käytössä olevat rajalliset radiologian resurssit. Pilotin on tarkoitus alkaa loppuvuodesta 2022 ja se kestää yli kaksi vuotta. Onnistuessaan sen avulla edistetään myös valtakunnallisen LDCT-seulontaohjelman kehittämistä. Odotamme myös suurella mielenkiinnolla heidän kokemuksiaan tekoälyn roolista seulonnan tukena.
Tupakoinnin vähentämisellä edelleen tärkeä rooli
Keuhkosyövän seulontaa käynnistäessä on hyvä huomioida haasteet kohderyhmän tavoittamisessa. Tupakointi on selkein ja vahvin tunnettu riskitekijä, mutta tupakointitiedon käyttäminen osana seulontaan kutsumista on haasteellista, koska julkisella terveydenhuollolla ei ole tietoa henkilöiden tupakointihistoriasta.
Yhtenä vaihtoehtona olisi selvittää esimerkiksi työterveyshuollon palvelutuottajien kautta tupakointihistorian kirjaamistiedot, mutta silloin olisi hyväksyttävä datan puutteellisuus. Ehkä seulontakutsuissa voisi hyödyntää Iso-Britannian esimerkkiä. Siellä seulontaan valittua ikäkohderyhmää lähestyttiin kirjeellä, jossa mainittiin seulonnan mahdollisuudesta kriteerit täyttäville henkilöille. Yksi kriteeri oli askivuodet.
Kuvantamispaikkojen mobilisointi parantaisi potilaiden sitoutumista
Jotta potilaiden hakeutumista ja sitoutumista seulontaan voitaisiin edistää, tarvitaan rohkeutta ottaa käyttöönuusia tapoja, joilla seulonnat voidaan tehdä mahdollisimman helpoiksi potilaille. Yksi tällainen ratkaisu voisi olla kuvantamispaikkojen mobilisointi.
Suomessa on otettu käyttöön tänä vuonna ensimmäinen kiertävä TT-rekka, ja saman tyylinen innovatiivinen toiminta voisi mahdollisesti tulevaisuudessa madaltaa kynnystä myös keuhkosyövän seulonnan osalta. TT-rekka pystyy liikkumaan alueilla, joissa ihmisten kynnys osallistua seulontaan on mahdollisesti matalampi esimerkiksi pitkän välimatkan vuoksi.
Seulontaa suunniteltaessa ei tule myöskään unohtaa tupakoinnin vähentämiseen liittyvää valistustyötä. Odotukset PROM-työkalujen tai vastaavien potilaskommunikaatiossa hyödynnettävien työkalujen hyödyistä tupakoinnin vähentämisen tukena ovat kutsuttavien kohderyhmässä korkealla.
Blogiteksti on julkaistu CleverHealth Networkin blogeissa 31.8.2022
Ossi Koskinen, suurasiakkuusjohtaja, Siemens Healthineers, lähetä sähköpostia
Oskar Strand, AI Lead, Siemens Healthineers